>Odotellessa

>Näinä ampumahiihdon ei niin ihquina päivinä täytyy jostain kaivella positiviisuutta hommiin. Vaikka siis maailmalta eräänlainen ehkäpä positiivinen uutinen tulikin…
Henkkohtaisesti yksi positiivinen juttu tulee mieleen eiliseseltä, kun sain analyysin: “Kyllä tästä selästä vielä tulee jotain.” Voipi vaan saan sanoa että joitamien huonohkojen analyysien jälkeen tuollainen kommentti lämmitti mieltä. Ja ehkä eniten selkää 🙂
Ja siis esim kun katsoo ulos ikkunasta niin sitä paljon kaivattua lunta on alkanut tulla oikein urakalla. Joten jatketaanhan reenejä. Minuutin pari vois vielä ehtii ottaa pois. Ja ammuntahan on aina ratkasevas roolis. Ensi-iltaa odotellessa.

>Nää ei ollu pääkisat

>Huh. Lihashuolto ja selkäranka auki päivän jälkeen voi vaan huokaista helpotuksesta. Pikamatkan kaatuminen oli täräyttänyt sen verran kovasti, että si-nivel oli pikkisen väärin. Se saatiin paikalleen ja selän jäykkyys helpotti aikas paljon! Joten ingen panik.
Vuokattiin pääsin eilen illalla ja täällähän on TALVI! Mahtavaa. Vaaran ladutkin on ajettu joten reenaamaan pääsyä odotan innolla. Carsten pääsi kiertelemään maailmaa ja ei ole vieläkään tullut perille.. Oletus oli että se olisi Amsterdamissa, mutta tiedä sitten. Täytyy toivoa että carsten tulisi ehjänä perille. Carsten on siis aseeni… 🙂
Thänksit kaikille reissussa mukana olleille. Ja erityis kiitokset huollolle!
Nyt sitten toivotaan terveitä päiviä, lunta, ei kovin kovaa pakkastaa, carsten perille ja kunnon reenipäiviä… paljon!