>Sillai rennosti

>Kuuri takana ja elämä on taas voittanut. Toivottavasti pitkäksi aikaa. Tulipas taas kerran sohvalla päivät pitkät lepäillessä mieleen Proustin lause “se, mitä haluaa, muuttuu turhanpäiväiseksi kun sen saa, mutta arvokkaaksi kun sen menettää”. Liian monta hetkeä on mennyt esimerkiksi joskus vuosia sitten ohi niitä arvostamatta. Nyt niitäkin osaa jollain tapaa arvostaa kun niitä katselee videolta ja sellaiset hetket sekä mahdollisuudet tuntuvat olevan jossain ihan toisessa maailmassa. Vaikkei tulokset häikäisseet, omaa tasoahan sitä pitäisi osata ajatella ja suhteuttaa tilanteeseen ja lähtökohtiin. Tai jotakin semmosta. Täytyy tulevaisuudessa taas muistaa nauttia jokaisesta hetkessä tämän mahtavan lajin parissa. Ja jos onnistun jonkun tavoitteen saavuttamaan en varmasti heti sillä samalla hetkellä laita uutta matoa koukkuun. Ensin nautiskelen edes vähän ja vasta sitten uusia matoja.
Sillai rennosti!!!
PikkuMaija

>Virtaa please

>Mystisyys vaihtui lääkekuuriin kun vihdoin ja viimein ja voisko enää hankalammin saada tuloksia episodin jälkeen selvisi syy tähän kaikkeen väsyilyyn, ruokahaluttomuuteen, kipuiluun ym ym. Mahassani on helikobakteeri ja nyt syön häätökuuria. Ei mikään kiva kuuri. Reenailen tällä vkolla minkä jaksan ja mattotestikin siirrettiin myöhempään ajankohtaan. Näilläpä taas mennään mitä on. Toivottavasti tämä ensimmäinen kuuri puree ja pääsen taas terveen kirjoihin ja olisi taas virtaa tehdä muutakin kuin nukkua.
Virrasta unelmoiden.
Mehis