Rinttireenejä

Ramsaun jälkeen ja Fabianiin törmäämisen (lähes törmäämisen) jälkeen kaikki on mennyt suunnitellusti. Vuokatin ulkolatu ja hiihtoputki ovat tarjonneet muiden Vuokatin harjoitusolosuhteiden kanssa melkosen mainiot olosuhteet. Ulkoladulla on vaan yksi tai ehkä kaksi tai useampi mutta. Nimittäin siellähän on ihan liian paljon väkeä. Menipä ladulle klo 8.10, 8.45 tai 10.00, on latu aina miehitetty laidasta laitaan. Letkoja on letkan perään ja eestaas hiihtopätkä on melko mielenkiintoinen. Varsinkin tänään, kun kansainvälisesti kiinnostava nousu ja lasku oli avattu. Melkoisella vauhdilla porukka nimittäin laski kohti ampumapenkan kurvia. Koita siinä sitten survoa johonkin väliin, että pääsisi ampumaan. Nyt ei auttanut edes Frode selässä.

Väen paljouden lisäksi pikkisen hirvittää porukan vauhti. Kaikki vetää täysiä. Tai ainakin itsestä tuntuu siltä. Aseen kanssa vk:ta hiihtäessä saa vaan peesailla pikku junnuja. Mairittelevaa eikö totta? Yks iso mutta on myös se, että jotkut tulee pahimpaan ruuhka-aikaan tehottamaan. Siis isot pojat, joiden vauhti on sitten vielä niiden perus mennään täysii letkoja kovempaa. Vauhtia ja vaarallisia tilanteita koko ladun leveydeltä. Hiihdon sprinttiä ajattellen tietenkin on hyvä reenailla ahdasta porukka hiihtoa. Yksi mutta on myös hajonneet vehkeet. Koska tänään tehotti kovin moni, näin ainakin yhden tehottajan kiireen loppuneen katkenneeseen sauvaan. En ota kantaa minkä merkkinen sauva oli kyseessä. Eli oliko siihen nyt tarvittu kovinkaan paljon, että se sauva katkesi, mutta tehotus ainakin loppui aika ikävästi.  

Vielä vajaa viikko tätä Vuokatin mennään täysii pujottelua. Sitten pääsee Olokselle ihastelemaan muiden kuin Valko-Venäläisten pk reenejä. Siis ei pk reenejä, vaan niitä peruskovaa reenejä. Pujottelukeppinä olo siis vaan jatkuu…

Älä tule kylmä talvi, tule hyvä talvi.

Mehis